Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg saivat kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli nuorena. Muut kuusi menestyivät kukin omalla alallaan. Kuuluisimmasta pojasta, Walter Runebergista, tuli Suomen ensimmäinen kuvanveistäjä sanan nykyisessä mielessä. Kaikki pojat tekivät opintomatkoja Eurooppaan kunnes asettuivat myöhemmin asumaan eri puolille Suomea. Fredrika oli ahkerassa kirjeenvaihdossa poikiensa kanssa. Siinä missä isä Johan Ludvig kirjoitti vain kaksi kirjettä pojilleen, äiti Fredrika kirjoitti yhteensä ainakin tuhat.


Anna Carolina Runeberg (1832 - 1833)
Ensimmäinen lapsi, tytär Anna Carolina, syntyi 27. maaliskuuta 1832. Hänellä oli harvinaisen pitkä, ruskea tukka ja ruskeat silmät. Hän kuitenkin sairasteli jo syntymästään ja kuoli kuumetautiin kesällä 1833. Runebergin kerrotaan koko elämänsä surreen ainoan tyttärensä varhaista kuolemaa. Joka kerta, kun Fredrika oli raskaana, hän kuulemma toivoi tytärtä.

Ludvig Mikael, SLS.Ludvig Mikael (1835 - 1902)
Vanhimman pojan Ludvig Mikaelin sanotaan tulleen kaikista pojista eniten isäänsä. Nuorena hän haaveili taiteilijan urasta, mutta vanhemmat pitivät sitä taloudellisesti liian epävarmana alana. Sen sijaan Ludvig Mikael luki luonnontieteitä yliopistossa ja toimi myöhemmin luonto-opin lehtorina Kuopion lyseossa. Hän ei kuitenkaan koskaan täysin luopunut taiteilijahaaveistaan. Palattuaan eläkeläisenä Porvooseen hän sekä maalasi että leikkasi ja hioi kameekiviä, mahdollisesti ensimmäisenä Suomessa.

Ludvig Mikael avioitui Hanna Öhmanin (1840 - 1929) kanssa, joka oli Albertina os. von Fieandtin ja J. E. Öhmanin tytär. J. E. Öhman toimi Runebergin tavoin lehtorina Porvoossa.

Lorenzo (1836 - 1919)Lorenzo Runeberg, SLS.
Lorenzo Runeberg suoritti filosofian maisterin tutkinnon vuonna 1860 ja opiskeli sen jälkeen lääketiedettä. Kun isä Runeberg sai aivoverenvuodon, Lorenzo ja nuorempi veli Johan Wilhelm hoitivat häntä ensimmäisten kuukausien ajan. Lorenzo toimi myöhemmin lääkärinä eri klinikoilla Pariisissa ja Wienissä.

Lorenzo valmistui lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1867 ja toimi provinssilääkärinä Vaasassa ja myöhemmin Helsingissä. Vuonna 1875 hän meni naimisiin Gabriella Levónin (1857 - 1924) kanssa. Tämä oli vaasalaisen kauppaneuvoksen August Alexander Levónin ja hänen vaimonsa Alexandra Theresia Gottsmanin tytär. Lorenzo ja Gabriella Runeberg saivat seitsemän lasta.
Walter Magnus (1838 - 1920)

Kouluopinnot olivat Walter Runebergille vaikeita: hän joutui suorittamaan useimmat luokat kahteen kertaan ja selvisi isän vaatimasta ylioppilastutkinnosta vain vaivoin. Kotoa annettiin kuitenkin täysi tuki Walterin taiteelliselle suuntautumiselle, ja hän sai opiskella Suomen parhaiden taiteilijoiden johdolla.

Walter lähti ulkomaille opiskelemaan kuvanveistoa Kööpenhaminaan ja edelleen Roomaan. Hän asui Roomassa yli 12 vuotta aina vuoteen 1876 asti, jolloin hän muutti Pariisiin.

Walter Runeberg, SLS. Monikymmenvuotinen ulkomailla asuminen saattoi johtua osittain kuuluisan isän aiheuttamasta menestymisen paineesta. Suomessa Walterin taiteellisia lahjoja pidettiin itsestäänselvyytenä ja hänestä sanottiin: "Mitenkä J. L. Runebergin poika olisikaan voinut epäonnistua taiteilijanuralla!".

Walter Runebergin veistotyyli noudattaa pitkälti tanskalaisen kuvanveistäjän Thorwaldsenin näkemystä. Teosten aihepiiri ammentaa pääosin antiikin maailmasta ja parhaiten hänet mielletään klassisen kuvanveiston edustajaksi.

Lina Runeberg Johannes-poika (Nino) sylissään, SLS.Walter Runebergin tunnetuin teos on hänen isänsä patsas Helsingin Esplanadin puistossa. Muita julkisia töitä ovat Pietari Brahen patsas Turussa ja Johannes Takasen suunnitelman mukaan toteutettu Aleksanteri II patsas Helsingissä. Hänen teoksiaan on nähtävillä esim. Ateneumissa ja Walter Runebergin veistoskokoelmassa Porvoossa. Kuuden vuoden kihlausajan jälkeen Walter meni naimisiin Lina Elfvingin (1841 - 1916) kanssa. Kolme heidän kuudesta lapsestaan on haudattu Roomaan näiden menehdyttyä vauvaiässä erilaisiin sairauksiin. Kolmesta aikuiseksi varttuneesta lapsesta tunnetuin on Nino Runeberg (1874 - 1934), jonka runot ovat innoittaneet mm. Jean Sibeliusta ja Selim Palmgreniä.

Johan Wilhelm (1843 - 1918)Johan Wilhelm, SLS.
Johan Wilhelm Runeberg valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1871 ja nimitettiin lääketieteen professoriksi vuonna 1877. Hän teki maassamme uraauurtavaa tutkimusta sisätautien alalla. Hänen erikoisalaansa olivat munuaissairaudet, kuppa, verisuonten kalkkiutuminen sekä keuhkosairaudet.

Vuonna 1872 Johan Wilhelm avioitui Edith Levónin kanssa, joka oli Lorenzo Runebergin vaimon Gabriella Levónin sisar. Johan Wilhelm ja Edith Runeberg saivat kuusi lasta.

Johan Wilhelm Runeberg oli aktiivinen myös politiikassa. Hän toimi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1888 - 1891 ja yliopiston edustajana miltei kaikilla valtiopäivillä vuosina 1902 - 1906. Hänet valittiin ensimmäisten yksikamaristen valtiopäivien edustajaksi, ja vuonna 1907 hän sai valtioneuvoksen arvonimen. Hän edusti vapaamielistä kantaa ja edisti esimerkiksi uskonnonvapautta ja naisten tasa-arvoista asemaa yliopistossa.

Jakob Robert (1846 - 1919)
Veljeksistä Robert Runeberg muistutti ilmeisesti eniten äitiään sekä luonteensa että ulkonäkönsä puolesta. Hän alkoi opiskella koneenrakennusta Helsingin teknisessä reaalikoulussa vuonna 1862. Hän jatkoi opintojaan ulkomailla ja asui mm. Newcastlessa, Viipurissa ja Marseillessa, jossa hän vuonna 1873 työskenteli arvostetussa ranskalaisessa piirustuskonttorissa. Myöhemmin Robert opiskeli laivanrakennusta ja höyrykoneenrakennusta Cherbourgissa. Hän erikoistui höyrylaivojen suunnitteluun ja sai mainetta suunnittelemistaan jäänmurtajista.

Robert Runeberg, SLS.Vuonna 1879 Robert asettui Pietariin, jossa hän toimi teknisenä konsulttina. Siellä hän perusti yhtiön "Bureau Vega, tekninen konsultaatio- ja agentuuriliike". Hän työskenteli laivojen ja höyrykoneiden parissa ja oli aktiivinen myös rakennusalalla.

Robert Runeberg toimi myös Suomen ensimmäisen yleisen taide- ja teollisuusnäyttelyn näyttelykomissaarina vuonna 1876 sekä suomalaisena komissaarina Pariisin maailmannäyttelyissä vuosina 1878 ja 1900.

Robert Runeberg oli sekä agentti, suunnittelija, urakoitsija että keksijä. Hän rakensi muun muassa lentokoneen Viipurissa vuonna 1879, kaksikymmentä vuotta ennen Wrightin veljeksiä. Hän avioitui Naima (Naema) Forsmanin (1859 - 1905) kanssa, ja pariskunta sai viisi lasta. Robert meni uusiin naimisiin kaksi kertaa: ensin Tatjana K. Grosoffin (1886 - 1911) ja sittemmin Wilhelmina Elisabeth Ploomin (1892 - ?) kanssa.

Edvard Moritz (1848 - 1851)
Edvard Moritz Runeberg syntyi samana vuonna kuin Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyi, 1848. Hän kuoli Kroksnäsissä tulirokon jälkitautiin syksyllä 1851.

Fredrik Karl (1850 - 1884)Fredrik Runeberg, SLS.
Fredrik Runeberg valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1879 ja sai viran Tampereen kaupunginlääkärinä vuonna 1883. Keuhkotuberkuloosi pakotti hänet keskeyttämään opintonsa vuonna 1875 ja matkustamaan etelään. Hän asui muun muassa Roomassa veljensä Walterin perheen vieraana. Tältä ajalta Fredrik kirjoitti matkakirjeitä Helsingfors Dagblad-lehteen sekä reportaasin Rooman työväenyhdistyksen kenraali Garibaldille järjestämistä päivällisistä. Lisäksi hän osallistui lääkärinä venäläis-turkkilaiseen sotaan vuosina 1877 - 1878.

Fredrik Runeberg oli Suomen ensimmäisiä harrastajavalokuvaajia. Rooman matkallaan hän osti kameran varta vasten perhettään kuvatakseen. Isästään hän otti ainakin kaksitoista valokuvaa kesällä 1875. Kuvat jäivät viimeisiksi Runebergista otetuiksi kuviksi. Hän otti myös ainakin yhden lähikuvan äidistään Fredrikasta sekä yhden kuvan jossa Fredrika istuu Fredrikin morsiamen Charlotte Törngrenin (1854 - 1927) kanssa.

Vuonna 1878 Fredrik Runeberg nai Charlotte Törngrenin, joka oli varatuomari Adolf Törngrenin ja hänen vaimonsa Chalottan os. Idestamin tytär.

Lapset ja lastenlapset

 

Kirjallisuutta:


Allardt Ekelund, Karin: Ludvig Michael Runeberg, en kaméskärare under förra seklet, Frenckellska tryckeriet, Helsingfors 1950.

Engman, Max: "Robert Ivanovitj Runeberg - ingenjör" i Festskrift till Johan Wrede 18.10.1995, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1995.

Furuhjelm, Estrid: "Den unge Lorenzo" i Människor och minnen, del tre, utg. av Paul Nyberg och Victor Hoving, Söderströms 1944.

Rahikainen, Agneta: "Ett homeriskt huvud i Finlands fotografikonst, Fredrik Runebergs fotografier av Johan Ludvig Runeberg 1875" i Källan nr 3, 2000, Svenska litteratursällskapet i Finland.

Runeberg, Fredrika: Brev till sonen Walter 1861-1879, Inledning och kommentar av Karin Allardt Ekelund, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1971.

Strömborg, J. E.: Biografiska anteckningar om Johan Ludvig Runeberg, Svenska litteratursällskapet i Finland, Helsingfors 1928.

 

Agneta Rahikainen ja Liisa Suvikumpu (Walter Runeberg)
(Suom. Markus Sandberg)

<Takaisin