Suomen ruotsinkielinen kulttuuri

Suomen ruotsinkielinen kulttuuri

Suomen ruotsinkielinen kulttuuri on elinvoimaista ja sen juuret ovat kaukana historiassa. Suomi oli osa Ruotsia vuonna 1809 päättyneeseen Suomen sotaan saakka, ja ruotsia on puhuttu Suomen rannikkoseuduilla satojen vuosien ajan.

Sekä puhuttu että kirjoitettu ruotsi ovat Suomessa eläviä kieliä. Ruotsia käytetään jokapäiväisen elämän lisäksi tieteellisissä ja kirkollisissa yhteyksissä, mediassa ja kulttuurielämässä. Ruotsi on toinen Suomen kahdesta virallisesta kielestä ja hallinnon kieli, mikä tarkoittaa, että viralliset asiakirjat voidaan kirjoittaa myös ruotsiksi tai että ne käännetään myös ruotsiksi.

Suomessa toimii useita yhdistyksiä, kouluja, päiväkoteja ja muita instituutioita, jotka ovat pääasiallisesti tai kokonaan ruotsinkielisiä. Suomessa on myös kustantamoita, jotka julkaisevat kirjallisuutta etupäässä ruotsiksi. Suomen ruotsinkielisen väestön arkielämä on kuitenkin nykyään hyvin usein kaksi- tai monikielistä.

Usein kuulee sanottavan, että vain vajaa kuusi prosenttia Suomen väestöstä on ruotsinkielisiä. Paljon useammat ihmiset ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän kaksikielisiä, vaikka henkilölle voidaankin rekisteröidä vain yksi äidinkieli. Siksi on harhaanjohtavaa arvioida ruotsinkielisen väestön laajuutta vain rekisteröidyn äidinkielen perusteella. Keskeistä on ruotsiksi harjoitettava tieteellinen, yhteiskunnallinen ja kulttuuritoiminta, ja sitä SLS dokumentoi, säilyttää ja tutkii.

Svenska litteratursällskapet i Finland | PL 158, 00171 Helsinki | Puh: (09) 618 777 | info(a)sls.fi